VEROILMOITUKSET SÄHKÖISESTI

Kaikkien yhtiömuotoisten yritysten on annettava veroilmoitus jatkossa sähköisesti. Tämä tarkoittaa osakeyhtiöitä, osuuskuntia, kommandiittiyhtiöitä, avoimia yhtiöitä ja yhdistyksiä. Vain toiminimet jäävät pakollisuuden ulkopuolelle toistaiseksi.


VERONUMEROREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE

Verohallinnolle

säädetään mahdollisuus poistaa veronumerorekisteristä

tarpeettomat tiedot silloin, kun rekisteröidystä ei ole annettu

työntekijätietoja kahden vuoden ajalta. Ehdotus parantaa rekisterin

luotettavuutta ja henkilötietojen suojaa.



YRITTÄJÄVÄHENNYS KÄYTTÖÖN

Uuden yrittäjävähennyksen suuruus on viisi prosenttia elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaavan suuruinen vähennys.


PIENET YRITYKSET, ALV MAKSUPERUSTEISESTI


Pienyritysten maksuvalmiutta lisätään mahdollistamalla arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys. Lisäksi arvonlisäveron pidempiin tilitysjaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja korotetaan.


VAPAAEHTOISTYÖ JA TALKOOTYÖ

Vapaaehtoistyö on palkatonta, kaikille avointa ja sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta

Työryhmä käytti työnsä lähtökohtana Euroopan parlamentin vuonna 2008 määrittelemiä kriteerejä vapaaehtoistyölle
- vapaaehtoistyö on palkatonta eikä sitä tehdä taloudellista palkkiota vastaan
- se on kaikille avointa

- sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta
- se hyödyttää kolmatta osapuolta perheen ja ystäväpiirin ulkopuolella.

Jos talkootyöstä maksetaaan palkkaa tai korvausta se on verollista saajalle.

Kuitenkin Kiitoslahja voi olla verovapaata (huomioiden ettei ole rahaa eikä arvo ole huomattava)



KOULUTUS

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa on tulossa tarkennusta. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Uutta säännöstä olisi tarkoitus tulkita laajasti ja koulutus katsotaan verovapaaksi, kun työnantaja päättää kustantaa koulutuksen, joka on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta. Työtehtävien vaihtumisella työnantajan palveluksessa tai konsernin sisällä ei olisi merkitystä verovapauden kannalta. Verovapauden kannalta ei olisi myöskään merkitystä sillä, missä muodossa koulutus tapahtuisi tai millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se mahdollisesti johtaisi.


Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Jatkossa keskeinen merkitys olisi sillä, että koulutus tukisi työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä voimassa olevan työ- tai virkasuhteen aikana. Työnantajan olisi lähtökohtaisesti maksettava koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.


TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019

ulorekisteri sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot. Tiedon tuottajat – esimerkiksi työnantajat ja tilitoimistot – ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.

Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain:

1.1.2019  palkkatiedot
1.1.2020  etuus- ja eläketiedot

Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkojen ja etuuksien maksajia tämän aikataulun mukaisesti ilman siirtymäaikoja. Siis yrityksiä kuin yksityisiäkin, jotka maksavat palkkoja.

Palkkatietojen tuottajia vuodesta 2019 lähtien ovat kaikki työnantajat ja muut toimijat, joilla on palkkatietojen ilmoitusvelvollisuuksia Suomeen. Palkkatiedon voi ilmoittaa tulorekisteriin myös siihen valtuutettu taho, esimerkiksi tilitoimisto tai muu kumppani, jolle taloushallinnon tehtäviä on ulkoistettu.

Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien Verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto ja työeläkelaitokset. Vuonna 2020 tiedon käyttäjien määrä laajenee ja mukaan tulevat mm. vahinkovakuuttajat, työttömyyskassat ja työsuojeluviranomaiset.

Yksittäiset tulonsaajat saavat rekisteristä ajantasaisen tiedon itselleen maksetuista suorituksista. Tulotietoja tarvitsevat hakevat tarvitsemansa tiedot suoraan rekisteristä. Esimerkiksi työttömyysetuuden hakijan ei siis enää tarvitse itse toimittaa palkkatodistuksiaan, vaan työttömyyskassa saa ne suoraan tulorekisteristä.