VEROILMOITUKSET SÄHKÖISESTI
Kaikkien yhtiömuotoisten yritysten on annettava veroilmoitus jatkossa sähköisesti. Tämä tarkoittaa osakeyhtiöitä, osuuskuntia, kommandiittiyhtiöitä, avoimia yhtiöitä ja yhdistyksiä. Vain toiminimet jäävät pakollisuuden ulkopuolelle toistaiseksi.
VERONUMEROREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE
Verohallinnollesäädetään mahdollisuus poistaa veronumerorekisteristä
tarpeettomat tiedot silloin, kun rekisteröidystä ei ole annettu
työntekijätietoja kahden vuoden ajalta. Ehdotus parantaa rekisterin
luotettavuutta ja henkilötietojen suojaa.
YRITTÄJÄVÄHENNYS KÄYTTÖÖN
Uuden
yrittäjävähennyksen suuruus on viisi prosenttia
elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta.
Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaavan suuruinen
vähennys.
Pienyritysten
maksuvalmiutta lisätään mahdollistamalla arvonlisäveron
maksuperusteinen tilitys. Lisäksi arvonlisäveron pidempiin
tilitysjaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja korotetaan.
VAPAAEHTOISTYÖ JA TALKOOTYÖ
Vapaaehtoistyö on palkatonta, kaikille avointa ja sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta
Työryhmä käytti
työnsä lähtökohtana Euroopan parlamentin vuonna 2008
määrittelemiä kriteerejä vapaaehtoistyölle
- vapaaehtoistyö
on palkatonta eikä sitä tehdä taloudellista palkkiota vastaan
-
se on kaikille avointa
- sitä tehdään
omasta vapaasta tahdosta
- se hyödyttää kolmatta osapuolta
perheen ja ystäväpiirin ulkopuolella.
Jos talkootyöstä maksetaaan palkkaa tai korvausta se on verollista saajalle.
Kuitenkin Kiitoslahja voi olla verovapaata (huomioiden ettei ole rahaa eikä arvo ole huomattava)
KOULUTUS
Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee
Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa on tulossa tarkennusta. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.
Uutta säännöstä olisi tarkoitus tulkita laajasti ja koulutus katsotaan verovapaaksi, kun työnantaja päättää kustantaa koulutuksen, joka on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta. Työtehtävien vaihtumisella työnantajan palveluksessa tai konsernin sisällä ei olisi merkitystä verovapauden kannalta. Verovapauden kannalta ei olisi myöskään merkitystä sillä, missä muodossa koulutus tapahtuisi tai millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se mahdollisesti johtaisi.
Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.
Jatkossa keskeinen merkitys olisi sillä, että koulutus tukisi työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä voimassa olevan työ- tai virkasuhteen aikana. Työnantajan olisi lähtökohtaisesti maksettava koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle.
Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.